Luontojalanjäljellä tarkoitetaan ihmisten haitallista vaikutusta luontoon. LUMO-ohjelman päivityksessä uuteen tavoitteeseen 7 on koottu keskeisimpiä toimenpiteitä, joilla pyritään toisaalta vaikuttamaan maankäytön aiheuttamaan suoraan luontojalanjälkeen kaupungin rajojen sisäpuolella (toiminnan painopiste 7.1) ja toisaalta luonnonvarojen kulutuksesta aiheutuvaan globaaliin luontohaittaan (toiminnan painopiste 7.2).
Maankäytön luontojalanjälki muodostuu, kun luontoalueita jää rakentamisen alle. Kasvavan Tampereen asukkaat tarvitsevat koteja ja palveluita. Ilmari Nurmisen pormestariohjelmassa on linjattu, että kaupungin kasvu painottuu joukkoliikennekäytäville, keskustaan ja aluekeskuksiin. Rakentamisen käyttöön otetaan kuitenkin myös uusia maa-alueita, mikä vähentää luonnon osuutta kaupungissa. Rakentaminen pirstoo eri lajien elinympäristöjä ja heikentää niiden elinympäristöjen laatua. Koska Tampereen kaupunki tähtää maankäytössäkin luontopositiivisuuteen, tavoite on otettava huomioon kaupunkisuunnittelussa. Luontopositiivisuuden saavuttamiseen on useita keinoja, mutta ensisijaista on välttää luonnolle aiheutuvaa haittaa. Jos haitan välttäminen ei ole mahdollista, voidaan ottaa käyttöön muut niin sanotun lieventämishierarkian keinot, joista kerrotaan lisää toiminnan painopisteessä 7.1. Paikalliselle maankäytölle ei ainakaan vielä ole laskettu varsinaista luontojalanjälkeä.
Tampereen kaupungin maailmanlaajuinen luontojalanjälki on laskettu yhteistutkimushankkeessa Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kanssa (Pokkinen ym. 2024). Suurimmat globaalit luontohaitat vuonna 2021 syntyivät elintarvikkeiden (22 %), lämmön (13 %), rakennusmateriaalien (12 %) ja sähkön (8 %) hankinnasta. Tampereella elintarvikkeita käytetään eniten päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten ateriapalveluissa: vuosittain valmistetaan noin 10 miljoonaa ateriaa. Eniten luontoa kuormittavat punainen liha, maitotuotteet ja siipikarja.
Tampereen kaupungin kulutus aiheuttaa maailmanlaajuisesti luontohaittaa lähinnä kulutuksen aiheuttaman ilmastonmuutoksen (56 %) ja maankäytön muutoksen (35 %) kautta. Kaupunki voi vähentää haittoja tekemällä hankintoja, jotka osaltaan aiheuttavat mahdollisimman vähän ilmastonmuutosta ja esimerkiksi metsien hävittämistä karjalaidunten tieltä. Kaupunkilaisten on myös tärkeää ymmärtää, miten kulutusvalinnat vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Kaupunki voi tarjota tietoa siitä.
Kun luontojalanjäljen laskenta on kehittynyt, Jyväskylän yliopisto on osoittanut, millainen kulutus on vahingollisinta ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle. Ratkaisevaa on tehdä kestävämpiä ruokavalintoja, säästää energiaa, siirtyä kestävämpiin energiaratkaisuihin ja kehittää kiertotaloutta luonnonvarojen säästämiseksi ja materiaalihankintojen tehostamiseksi. Näiden toimenpiteiden osalta luontokadon ehkäisy ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen kietoutuvat vahvasti yhteen Tampereen ilmasto- ja kiertotaloustyön kanssa.
Toiminnan painopisteeseen 7.2, Pienennämme globaalia luontojalanjälkeä, on myös nostettu toimenpiteitä Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartasta (Tampereen kaupunki 2024). Se osoittaa, mitkä toimet ovat merkityksellisimpiä sekä globaalin luontokadon torjunnassa että ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Muut hyödyt
- Ilmasto: Luontojalanjäljen pienentämiseen tähtäävät toimet, kuten rakentamisen materiaalitehokkuus ja maamassojen paikallinen hyödyntäminen, vähentävät kuljetustarvetta ja siten myös liikenteen päästöjä. Samalla energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö tukevat ilmastotavoitteiden saavuttamista. Lisäksi siirtyminen kasvispainotteisempiin ruokiin vähentää merkittävästi niin ilmastokuormitusta kuin luontohaittoja.
- Hyvinvointi: Kestävämmät ruokavalinnat, kuten kasvipohjaisen ravinnon ja kotimaisen kalan suosiminen, tukevat ravitsemuksellista terveyttä ja voivat vähentää elintapasairauksien riskiä. Lisäksi luonnonvarojen säästäminen ja ympäristöystävällinen elinympäristö lisäävät asukkaiden kokemaa elämänlaatua ja ympäristövastuullisuutta.
- Talous: Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäyttö ja muut kiertotalouden ratkaisut tuovat rakennetun ympäristön materiaalivarantojen hallinnan osaksi omaisuuden hallintaa ja vähentävät rakentamisen ja hankintojen kustannuksia. Tulevaisuudessa resurssitehokkuus tuo säästöjä myös kunnallisessa palvelutuotannossa ja infrastruktuurissa.
- Koulutus ja osaaminen: Luontojalanjäljen pienentämiseen tähtäävät toimet, kuten vastuulliset hankinnat ja kestävä ruokakasvatus, tarjoavat mahdollisuuksia kasvattaa ympäristötietoisuutta ja kehittää uusia taitoja niin oppilaitoksissa kuin työelämässä.
- Kaupungin vastuullisuusimagon vahvistuminen: Luontopositiivisuuteen tähtäävä toiminta vahvistaa Tampereen mainetta edelläkävijänä kestävän kehityksen ja vastuullisen kaupunkisuunnittelun saralla. Tämä voi houkutella uusia asukkaita, yrityksiä ja investointeja.