Luontopositiivisuus tarkoittaa, että emme pelkästään vähennä luonnolle aiheuttamiamme haittoja, vaan aktiivisesti edistämme luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien hyvinvointia. Luonnon monimuotoisuus ylläpitää kaikkea elämää. Se turvaa kaupungissa elävien lajien elinmahdollisuuksia, kaupunkilaisten hyvinvointia sekä tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista. Luonto tarjoaa ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä, kuten viilennystä, suojaa tulvilta, viihtyisämpää elinympäristöä ja hyvinvointia kaikille asukkaille.
Tamperelaisen luonnon monimuotoisuuden vaaliminen
Kaupungin kasvaessa ja tiivistyessä on yhä tärkeämpää vaalia jäljelle jäävää luontoa. Tampereen luonnon monimuotoisuus (LUMO) -ohjelman avulla Tampereen kaupunki pyrkii ehkäisemään ja lieventämään kaupungin laajenemisesta ja tiivistysrakentamisesta luonnolle koituvia haittoja, parantamaan erilaisten elinympäristöjen laatua ja kehittämään ekologisia yhteyksiä. Tärkeimmät luontokohteet suojellaan tuoreen luonnonsuojelualueohjelman (2026–2040) avulla, ja viheralueiden suunnittelussa sekä hoidossa valitaan luonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja.
Tampere haluaa pienentää luontojalanjälkeään
Paikallisesti Tampereella suorin vaikutus on kaupunkisuunnittelulla, kun taas globaalisti vastuuta luonnosta kannetaan muuttamalla kulutustottumuksia ja tekemällä hankinnat siten, että ne tuottavat luonnolle mahdollisimman vähän haittaa alkuperämaissa. Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa, minkä vuoksi myös kaupungin ilmastotoimet ovat tärkeitä luontopääoman turvaamiseksi.
Luonto + sen moninaisuus = luontopääoma
Luonto ja sen moninaisuus muodostavat perustan taloudelle ja kaupungin hyvinvoinnille.
Luontopositiivisuus tarkoittaa, että kaupunki aiheuttaa luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa. Tampereella luontopositiivisuuden tavoite tarkoittaa konkreettisia toimia ei vain luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi, vaan myös luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ja ekosysteemien vahvistamiseksi ja ennallistamiseksi.
Luontopositiivisuus on kaupungin etu, sillä se on kaupungin vetovoima- ja elinvoimatekijä. Luonto ja sen monimuotoisuus muodostavat perustan kaupungin hyvinvoinnille ja taloudelle.
Tampereen strategian 2035 ”Tekemisen kaupunki” yhtenä tavoitteena on, että luonnon monimuotoisuus kaupunkiympäristössä on vahvistunut ja todennettavissa. Tampereella tehtävä työ tukee kaupunkitasolla myös kansallisen ja kansainvälisen biodiversiteettipolitiikan toteutumista. Voit lukea lisää näistä sitoumuksista sekä luonnon monimuotoisuustyöhön liittyvistä muista Tampereen kaupungin ohjelmista, linjauksista ja toimintamalleista Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman erityisesti käsitelistauksesta sekä liitteestä 1.
Tampereen luonnon monimuotoisuuden tilaa voit seurata tämän vahdin mittareiden avulla sekä Tampereen Ympäristön tila -portaalissa.
Tampereen tavoite on olla luontopositiivinen kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Luontopositiivisuus tarkoittaa, että emme pelkästään vähennä luonnolle aiheuttamiamme haittoja, vaan aktiivisesti edistämme luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien hyvinvointia.
Tampereen luonnon monimuotoisuustyö kytkeytyy muihin Tampereen ohjelmiin, linjauksiin ja toimintamalleihin.
Luontojalanjälki kertoo kaupungin vaikutuksesta luontoon sen rajojen sisä- ja ulkopuolella
Esimerkiksi kaupungin rakentamiseen ja ruokapalveluihin liittyvät materiaali- ja elintarvikehankinnat sekä tamperelaisten kulutustottumukset vaikuttavat luontokatoon globaalisti. Kun kulutamme rajallisia luonnonvaroja, se vaikuttaa luontoon siellä, missä hankkimamme hyödykkeet valmistetaan tai mistä luonnonvarat otetaan. Tampereen globaalia luontovaikutusta seurataan luontojalanjälkilaskennan avulla.
Globaalissa mittakaavassa silmiemme alla tapahtuva suora maankäytön muutosten aiheuttama vaikutus on loppujen lopuksi pieni. Kaupunkien pinta-ala peittää kolme prosenttia maailman pinta-alasta, mutta kaupungit kuluttavat 75 prosenttia maailman luonnonvaroista ja aiheuttavat 65–75 prosenttia ilmastopäästöistä. Jos aiomme pysäyttää taloutemme ja hyvinvointimme perustaa uhkaavan luontokadon, on ymmärrettävä myös toimintamme vaikutukset globaalisti. Jotta voimme parantaa toimintaamme, on tiedettävä, mitkä kaupungin toiminnoista aiheuttavat eniten haittaa luonnolle ja miten voimme tätä haittaa pienentää.
Luontotyön tueksi tarvitaan luotettava tietopohja ihmisen toiminnan luontovaikutuksista. Luontoon kohdistuvien vaikutusten mittaaminen on ollut haastavaa, koska luontovaikutuksilta on puuttunut indikaattori. Ilmastopäästöjen aiheuttamaa haittaa mittaavan hiilijalanjäljen rinnalle onkin kehitetty luontojalanjälki, joka kokoaa luontoon kohdistuvia vaikutuksia yhdeksi mittariksi. Luontojalanjäljen yksikkö luontoekvivalentti (biodiversity equivalent, BDe) kuvaa osuutta kaikista maapallon lajeista, jotka todennäköisesti häviävät luontohaittaa aiheuttavien toimien seurauksena. Luontojalanjälkeä on aiemmin ilmaistu myös yksiköllä PDF (potentially disappeared fraction of species).
Tampere laski luontojalanjälkensä ensimmäisenä kaupunkina Suomessa
Tampereen kaupunki selvitti yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa Tampereen kaupunkiorganisaation vuoden 2021 käyttötalouden hankintojen hiili- ja luontojalanjäljet. Laskennassa käytettiin Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämää organisaatioiden hiili- ja luontojalanjäljen laskentamenetelmää, jossa hyödynnetään tieteellisiä tietokantoja, organisaation talouskirjanpitoa ja muita kulutustietoja. Tampere on ensimmäinen kaupunki Suomessa, ellei maailmanlaajuisesti, joka laski oman luontojalanjälkensä. Tampereen kaupungin vuoden 2021 luontojalanjälki oli 557 nBDe.
Vuonna 2021 kaupunki hankki tuotteita ja palveluita yli miljardilla eurolla. Kaupungilla on mahdollisuus vähentää aiheuttamaansa luontohaittaa tekemällä hankinnoissa parempia valintoja; kaupunki voi esimerkiksi asettaa luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastopäästöihin liittyviä hankintakriteereitä kilpailutuksissa. Tampereen LUMO-ohjelman yksi tavoite on, että kaupungin luontojalanjälki on pienentynyt (tavoite 7).
Suomessa kulutettavia tuotteita, kuten hedelmiä, ostetaan paljon tuottajilta ja tuotteiden välittäjiltä muista maista, joten suurin osa kulutuksen aiheuttamasta luontojalanjäljestä syntyy Suomen ulkopuolella. Esimerkiksi maankäytön aiheuttamasta luontojalanjäljestä jopa 96 prosenttia kohdistuu muihin maihin. Suurimmat jalanjäljet kohdistuvat tyypillisesti luonnoltaan erityisen monimuotoisiin maihin, joissa aiheutettu luontohaitta vaikuttaa useisiin eläin- ja kasvilajeihin. Tulokset Tampereen kaupunkikonsernin ja suomalaisten kuluttajien luontojalanjäljen laskennasta ovat hyvin samansuuntaiset. Suomalaisten kuluttajien luontojäljestä suurimman osan aiheuttavat ruoka, liikenne, muu kulutus ja asumisen energiankulutus (El Geneidy ym. 2025).
