Noin neljäsosa Tampereen pinta-alasta on vesistöjä. Vesistöjen hyvä kemiallinen ja ekologinen tila on edellytys niiden toimimiselle laadukkaina elinympäristöinä monimuotoiselle vesi- ja rantaeliöstölle. Vesistöjen tilaan vaikuttavat merkittävästi muun muassa niiden valuma-alueilla tehtävät toimenpiteet. Tampereen alueella on kaikkiaan 62 järveä ja 169 lampea, ja niiden ekologinen tila on pääosin hyvä tai erinomainen. Rantojen ja virtavesien luonnontilan luokittelua on tehty kantakaupungissa ja Nurmi-Sorilan alueella. Luonnontilan mukaan luokitelluista rannoista noin puolet on joko heikentynyttä tai täysin muuttunutta esimerkiksi asutuksen, uimarantojen ja venesatamien vuoksi. Luokitelluista uomista noin 15 prosenttia on luonnontilaisia, luonnontilaisen kaltaisia tai kunnostettuja – loput ovat eriasteisesti muokattuja tai putkitettuja. Esimerkiksi virtavesistä ehkä kaikkein tutuin Tammerkoski on padottu, ja Sorilanjokea kuormittavat muun muassa sitä ympäröivät maatalousalueet. Tampereen alueelta on tunnistettu 203 lähteikköä, joista vähän alle puolet on luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia.
Etelä-Suomen pienvesistä (purot, norot, lähteet ja pienet lammet) suurin osa kuuluu uhanalaisiin luontotyyppeihin. Myös Tampereella on esimerkiksi kaupunkipuroja, joiden tila on heikentynyt. Tietopohja kantakaupungin alueen pienvesien luonnontilasta on hyvä, mutta Teiskossa Pohjois-Tampereella tietoja on tarpeen päivittää. Tiedon kerääminen pienvesistä ja niiden tilasta on tärkeää, sillä lähtökohtaisesti luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset pienvedet ovat eri lakien mukaan suojeltuja, eikä niiden luonnontilaa saa vaarantaa. Pienvedet muodostavat kaupunkialueelle tärkeitä ekologisia käytäviä sekä helpottavat tulvavesien hallintaa, mikä korostaa niiden merkitystä sekä luonnolle että ihmisille.
Muut hyödyt
- Virkistys: Vesistöt tarjoavat mahdollisuuden monenlaiseen luontovirkistykseen, kuten uintiin, veneilyyn, melontaan ja kalastukseen.
- Ekosysteemipalvelut: Tärkeitä vesistöjen tarjoamia ekosysteemipalveluja ovat muun muassa vedenlaadun säätely, tulvien ehkäisy, vesivarojen ylläpito, ravinnepidätys ja puhdas käyttövesi.
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Vesistöt, joiden äärelle on helppo pääsy, tarjoavat hellekausina viileämpää ympäristöä ja siten auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kosteikot ja painanteet pidättävät ja suodattavat hulevesiä, mikä ehkäisee tulvia ja parantaa vedenlaatua alajuoksulla.
- Hiilinielut: Vesistöt ja niiden ympäristöt, kuten suot, sitovat hiiltä ja siten hillitsevät ilmastonmuutosta.
- Hyvinvointi: Luonnossa oleskelu ja vesistön läheisyys vähentävät stressiä ja parantavat mielenterveyttä.
- Kaupungin vetovoimaisuus: Hyväkuntoiset vesistöt houkuttelevat matkailijoita.