2. Kestävä liikennejärjestelmä
Tavoitteena on, että kestävien liikennemuotojen kulkutapaosuus on 69 prosenttia.
Liikennejärjestelmän kuvaus
Tampereella liikenteen ilmastopäästöt aiheutuvat pääosin tieliikenteestä. Tamperelaiset tekevät noin puolet matkoistaan henkilöautolla, mutta kaupungin kasvu ei voi jatkossa tukeutua yhtä vahvasti henkilöautoilun varaan. Kaupungin tavoitteena on kestävien kulkumuoto-osuuksien voimakas kasvu ja autoilun osuuden kääntäminen laskuun.
Liikennejärjestelmän kehittämisessä etusijalla ovat kestävät kulkutavat, joukkoliikenne, kävely ja pyöräliikenne. Kestävien liikennemuotojen kulkutapaosuuden nostaminen on vaativa tavoite, joka edellyttää pitkäjänteisiä ja määrätietoisia toimia ja myös liikennejärjestelmän kehittämisen resurssien kohdentamista kävelyn, pyöräliikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseen.
Tampereen seudun joukkoliikennejärjestelmän palvelutaso nostetaan vastaanottamaan tavoitteiden mukainen osuus kaupunkiseudun päivittäisessä liikkumisessa. Raitiotie on merkittävin yksittäinen hanke joukkoliikennejärjestelmän kehittämisessä, sillä se pienentää ilmastokuormaa vähentämällä liikenteessä kuluvaa energiaa ja käyttämällä öljyn sijasta sähköä. Lisäksi raitiotie luo puitteet kestävälle pohjalle rakennetulle maankäytölle ja edistää älykästä liikennejärjestelmää, jossa kehitetään sujuvia matkaketjuja ja uusia liikkumisen palveluja.
Päästöttömään bussiliikenteeseen siirtyminen, sujuvat matkaketjut ja uudet liikkumispalvelut edistävät joukkoliikennejärjestelmän kestävyyttä. Tavoiteen mukaisen kulkutapaosuuden saavuttaminen vaatii yleistä palvelutason parantamista.
Kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteita parannetaan sujuvoittamalla pyöräilyn pääreittejä ja kehittämällä keskustan ja aluekeskusten kävelyvyöhykkeitä. Liikenteen hinnoittelun uudistamisen arvioidaan olevan sekä vaikuttavin että kustannustehokkain toimenpide autoliikenteen päästövähennysten näkökulmasta. Liikenteen päästöjen puolittaminen edellyttää lisäksi ajoneuvokannan uusiutumista ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuden kasvattamista.
Uudet liikkumispalvelut, kuten yhteiskäyttöautot, kutsuohjattu liikenne ja kaupunkipyörät ja sähköpotkulaudat, täydentävät kestävää liikennejärjestelmää, vähentävät yksityisautoilun omistamisen ja käytön tarvetta sekä parantavat asukkaiden arjen sujuvuutta sekä helpottavat joukkoliikenteen käyttöä. Liikkumisen ohjaus on kestävään liikkumiseen kannustamista esimerkiksi neuvonnan, liikkumissuunnitelmien, markkinoinnin ja uusien palvelujen kehittämisen ja kokeilemisen keinoin. Kaupunki isona työnantajana toimii tässä suunnannäyttäjänä.
Liikennejärjestelmän tavoitteet 2030
- Joukkoliikenteen kulkutapaosuus: 19 % (2025), 21 % (2030).
- Kävelyn kulkutapaosuus: 31 % (2025), 33 % (2030).
- Pyöräilyn kulkutapaosuus: 13 % (2025), 15 % (2030).
- Henkilöautoilun kulkutapaosuus: 36 % (2025), 30 % (2030).
- Tampereen joukkoliikennematkojen määrä kasvaa 9 % (2021), 22 % (2025) ja 44 % (2030) vuoteen 2019 verrattuna
- Autoilun suoritteen kasvu pysähtyy vuoteen 2025 mennessä ja kääntyy laskuun väestön kasvusta huolimatta.
- Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien ajoneuvojen osuus liikennekäytössä olevista ajoneuvoista Tampereella: 5 % (2021), 20 % (2025), 35 % (2030).
- Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien ajoneuvojen osuus kaupunkiorganisaation pakettiautoista: 0 % (2021), 20 % (2025), 100 % (2030).
- Vähäpäästöisellä käyttövoimalla ostetun liikennepalvelun määrä (bussien ja raitiotien linjakilometrit): 5 % (2021), 35 % (2025), 100 % (2030).
- Tampereella toimii kattava, monimuotoinen, tehokas ja vähäpäästöinen joukkoliikennejärjestelmä, joka koostuu raitiotiestä, lähijunista, bussiliikenteestä ja kaikki kulkumuodot yhdistävistä älykkäistä matkaketjuista.
- Kävely ja pyöräliikenne ovat sujuvia, houkuttelevia ja turvallisia kulkumuotoja, jotka on eroteltu omille väylilleen keskustoissa ja pääreiteillä. Pyöräily on nopein liikkumismuoto alle 3 km matkoilla.
- Tampereelle on syntynyt monipuolinen liikkumispalveluiden valikoima täydentämään kestävää liikkumisjärjestelmää. Yksityisauton omistamisen ja käytön tarve ovat vähentyneet.
- Suurin osa koulumatkoista ja kaupungin työntekijöiden työmatkoista tehdään kestävillä kulkutavoilla.
- Kaupunki yhteistyökumppaneineen toteuttaa monipuolista liikkumisen ohjausta osana liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelua. Liikkumisen ohjauksen keinot on kytketty muihin kestävän liikkumisen edistämisen keinoihin.