Hyppää sisältöön
Strateginen mittari

Liikenteen päästöt

Liikenteen päästölaskenta on purettu kolmeen perustekijään, joilla on kuitenkin monta eri arvoa riippuen ajoneuvoista, käyttövoimista ja ajonopeudesta:

  1. Liikennesuoritteet ajoneuvotyypeittäin, Mkm (tieliikenne jaetaan myös maantie- ja taajama-ajoon) ja teittäin (kadut, maantiet)
    • Henkilöautot
    • Pakettiautot
    • Linja-autot
    • Kuorma-autot
    • Mottoripyörät yms
    • Raitiotie
    • Lähijunat
  1. Liikenteen käyttövoimien päästökertoimet g CO2e/km eri ajoneuvoille (erikseen katu, maantie),
    • Bensiini
    • Diesel
    • Biopolttoaineet
    • Täyssähkö
    • Kaasu
  1. Käyttövoimajakauma ajoneuvotyypeittäin, % suoritteesta

Liikennepäästöjen toteuma perustuu CO2-raportissa sekä tässä skenaariossa vielä VTT:n Lipasto-tietokannan kuntakohtaiseen laskentaan, joka on luonteeltaan hyvin karkeaa. Alas-mallissa on mielenkiintoisia uusia avauksia liikenteen päästöjen laskentaan, mutta tässä vaiheessa sieltä ei saa tarvittavia suorite- ja päästökerrointietoja. Lisäksi ainoa käytettävissä oleva ennuste tieliikenteen suoritteista perustuu TALLI-malliin, joka vastaa Lipaston tapaa laskea ilmastopäästöjä eikä ole yhteensopiva Alas-mallin kanssa.

Liikennesuoritteet

Liikennesuoritteiden toteuma 2015-2018 on saatu VTT:n Lipasto-tietokannan kuntakohtaisesta laskennasta. Niitä verrataan Tampereen seudulliseen liikennemallin eli TALLI-mallin tuloksiin. Kyseiset arviot mallilla on tehty Trafix Oy:n toimesta Tampereen Raitiotien toisen vaiheen vaikutusten arviointia varten keväällä 2020. Liikenteelle ei pystytty tekemään erikseen nykykehitys- ja Kestävä Tampere 2030 -skenaarioita, sillä ainoa vertailukohta suoritteille on tehty ilman raitiotietä ja raitiotien kanssa. Muille investoinneille vastaavaa vertailua ei ole.

TALLI-malli on kehitetty lähinnä tieliikenteen kapasiteetin mitoittamiseen, eikä se ota riittävästi huomioon muutosta asukkaiden käyttäytymisessä kulkuneuvojen valinnassa tai erityyppisten matkojen ketjuttamisessa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi liikkumisen ohjaus, liityntäpysäköintien mahdollisuudet vaihtaa autosta, pyörästä tms. joukkoliikenteeseen tai siirtymää kestäviin kulkumuotoihin kustannusten, terveyden tai ympäristöarvojen vuoksi matka-ajan kustannuksella. Näitä ei pystytä nykytiedoilla arvioimaan, joten aiheesta tarvitaan myös jatkotutkimusta.

Suoritteiden kehitys

Suoritteiden kehitystä kuvaamaan valittiin yhdessä kaupungin liikennesuunnittelijoiden kanssa TALLI-mallilla tehty arvio, jossa toteutetaan keskeisimmät suunnitteilla olevat väyläinvestoinnit liikenneverkossa. mm.

  • Lamminrahkan eritasoliittymä
  • Lisäkaistoja välille Lakalaiva-Sarankulma
  • TAYSin kohdan ja Teiskontien parantaminen
  • Vaitinaron eritasoliittymä ja lisäkaista Lielahden ja Santalahden välille
  • Kahtalammin eritasoliittymä ja
  • Ylöjärvi-Hämeenkyrö -moottoritie

Lisäksi malliin on otettu mukaan raitiotien linjat 1-3 ja laskettu sekä raitiotien että pyöräilyn matkavastetta, jotta on voitu kuvata sitä, miten näihin liittyvät investoinnit lisäävät niiden houkuttelevuutta.

TALLI-malli ei anna nykytilanteessakaan täsmälleen samaa arviota suoritteista kuin Lipasto-malli. Siksi TALLI-mallin avulla on laskettu suoritteiden prosentuaalinen kasvu nykyhetkestä tulevaisuuteen ja tämä tieto on siirretty Lipaston suoritelukuihin. Jopa nykyhetki poikkeaa muutamalla vuodella, sillä TALLI-mallissa nykyhetki on 2020 ja Lipastossa viimeisin varmistettu tieto keväällä 2020 on vuoden 2018 suoritteet. Ennusteen tuottaminen vaatii kuitenkin jonkin verran lähtötietojen suoraviivaistamista sillä perusteella, että luvut ovat tarpeeksi lähellä toisiaan.

Ratikan ajokilometrit on tarkastettu samoiksi kuin joukkoliikenteen käyttövoimajakaumalinjausta varten tehdyissä laskelmissa. TALLI-malli antaa tästä huomattavasti varovaisemmat arviot.

Linja-autokilometrit Lipastosta vastaavat hyvin lähelle Nysse-liikenteen kilometrejä Tampereella (Trafixin mukaan Nysse-liikenteen kilometreistä 67 % tapahtuu Tampereen alueella). Kilometrilukemat tarkistettiin käyttövoimajakaumalaskelmista samoin kuin raitiotien kohdalla. Lopputuloksen suoritteet pysyvät hyvin nykytasolla, jolloin palvelutason nosto tapahtuu käytännössä lisäämällä raitiotien ja lähijunien suoritteita sekä kohdistamalla bussisuoritteita uudestaan.

Lähijunat ovat mukana TALLI-mallin suoritearvioissa ja niiden kilometrimäärien tarkistamiseen ei löytynyt lähdettä tätä skenaariota varten, mutta ne vastaavat hyvin pienestä päästömäärästä. Lähijunien korvaama autoilun määrä jää tässä arviossa vielä pienelle huomiolle, joten tässäkin on jatkoselvityksen paikka.

Tavaraliikenteelle on myös käytetty TALLI-mallin kasvuprosentteja. VTT:n Lipasto-mallissa kuitenkin tavaraliikenteen nykysuoritteet ovat suurempia kuin TALLI-mallin ennuste vuodelle 2030. Tämä aiheuttaa huomattavan suurta kasvua pakettiautoissa maanteillä, mikä on potentiaalinen virhelähde ennusteessa.