Hyppää sisältöön
Teema

3. Kestävä rakentaminen

Uudisrakentaminen on nollaenergiatasoa ja asumisen hiilijalanjälki pieni.

Kuvaus

Olemassa olevan rakennuskannan korjaamisella on merkittävä rooli asumisen ja palvelujen energiatehokkuuden parantamisessa. Palvelukiinteistöjä peruskorjataan ja -parannetaan jo nyt siten, että rakennusosia säilytetään ja käytetään uudelleen mahdollisimman paljon. Käytöstä poistettua tavaraa myydään ja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan. Nämä toimet edistävät myös kiertotaloutta.

Vähähiiliseen rakentamiseen ohjataan konsulttien ja urakoitsijoiden kilpailutuksien sekä pää- ja arkkitehtisuunnittelun puitesopimusten avulla. Hiilijalanjäljen laskenta sisällytetään tavoitehintalaskentaan tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheissa. Vähähiilisiä rakennusmateriaaleja valitsemalla pienennetään rakentamisen hiilijalanjälkeä niin talonrakennuksessa kuin infrarakentamisessakin.

Infrarakentamisen CO2-päästöjä vähennetään maamassojen hallinnalla, kuten niiden hyödyntämisellä syntypaikalla ja kierrättämisellä. Samalla säästetään luonnonvaroja ja saadaan aikaan kustannussäästöjä vähentyneiden kuljetusten myötä. Myös rakentamisessa syntyvän maa-aineksen uusiokäyttöä lisätään, sillä maankaatopaikat ovat hiljalleen täyttymässä. Rakennuskohteet pyritään ketjuttamaan, jolloin hyötykäytettävä maamassa menee suoraan tarvittavaan paikkaan ilman välivarastointia.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen huomioidaan rakentamisessa. Kaupunki ottaa huomioon pihojen ja rakennusten varjostustarpeet palvelukiinteistöissä, kuten kouluja ja päiväkoteja, kunnostaessa ja uusia suunnitellessa. Varjoja lisätään esimerkiksi rakenteellisten aurinkosuojien, katosten ja viherrakenteen keinoin.

Tavoitteet

  • Kaupungin palveluverkko- ja palvelutilaverkkosuunnitelmat laaditaan hiilijalanjälkeä ja elinkaarikustannuksia minimoiden. Kaupungin palvelutilojen tilatehokkuutta optimoidaan.
  • Rakentamisen hiilineutraaliuskriteerit ovat käytössä koko maankäytön prosessissa (kaavat, tontinluovutustiedot, rakennustapaohjeet, täydennysrakentaminen, kannustimet) sekä kaupungin omien rakennushankkeiden suunnittelussa ja kiinteistöjen ylläpidossa.
  • Kaupunki parantaa oman rakennuskannan energiatehokkuutta ja hillitsee käytön aikaista energiankulutusta. Tilojen energiankulutus vähenee suhteessa käytettyihin neliöihin.
  • Kaupungin kiinteistöt ovat energian suhteen 80 % hiilineutraaleja vuoteen 2025 mennessä edellyttäen, että Tampereen Energia voi tuottaa vastaavan määrän hiilineutraalia lämpöä.
  • Infrarakentamisessa hyödynnetään kaikki hyödyntämiskelpoiset materiaalit.
  • Kuljetusmatkat on minimoitu huolehtimalla riittävistä välivarastoinnista ja kiertotalouskeskuksista.
  • Uusiomateriaaleja hyödynnetään kaikissa soveltuvissa infrarakentamiskohteissa. Työkoneet kulkevat vähäpäästöisillä polttoaineilla.
  • Rakentamisessa pyritään suunnittelulla ja rakentamisen hiilijälkilaskentoja hyödyntämällä päästötavoitteiden täyttymiseen.
  • Luodaan ohjeistukset tilaajille ja toimijoille ilmasto- ja ympäristöasioiden huomioimiseksi.

Hyötyjä päästövähennysten lisäksi

  • Resurssien käytön ja tilankäytön tehostuminen
  • Kiinteistöjen elinkaaren aikaiset säästöt, muun muassa huoltokustannuksissa
  • Huoltovarmuuden parantuminen, kun energiantuotanto on hajautettu
  • Sisäilmaongelmien väheneminen
  • Kiinteistöjen arvon turvaaminen
  • Asumisviihtyvyyden paraneminen
  • Monimuotoisen kaupunkirakentamisen edistäminen
  • Kestävän rakentamisen, kuten puurakentamisen, osaamisen ja liiketoiminnan kehittyminen
  • Kilpailun edistäminen rakennusmateriaaleissa