Hyppää sisältöön

6. Kestävä kaupunkiluonto

Tavoitteena on, että kaupunkiluonto ja -rakenteet sitovat hiiltä ja ilmastonmuutokseen on varauduttu.

Kaupunkiluonnon kuvaus

Metsät ja kaupunkiympäristön viherrakenne halutaan kaupungin kasvaessakin säilyttää toimivina ja elinvoimaisina. Näin sidotaan ilmakehästä hiiltä ja hillitään ilmastonmuutosta.

Hiilinielu- ja hiilivarastovaikutuksen lisäksi metsät ja viherrakenne tuottavat runsaasti muita hyötyjä, kuten elinympäristöjä eri lajeille, hyvinvointia ja viihtyisää ympäristöä kaupunkilaisille sekä auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa hulevesien säätelyn ja viilentävän vaikutuksen kautta.

Kaupungin omistamien metsien (noin 7500 hehtaaria, josta Tampereella noin 7000 ha) osuus on noin 20 % kaikista kaupungin alueen metsistä. Pääosa kaupungin omista metsistä on asutuksen lähi-, ulkoilu- ja virkistysmetsiä tai suojelukohteita. Talousmetsiä on vain hieman yli 1000 hehtaaria. Kaupungin metsissä on suuri puuston ja maaperän hiilivarasto, joka vastasi vuoden 2019 tilanteessa noin kuuden vuoden kokonaispäästöjä. Varasto kasvaa noin miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuoteen 2030 mennessä.

Tapio Oy:n selvityksen mukaan kaupungin omistamien metsien puuston ja maaperän hiilinielu on noin 60 000 hiilidioksiditonnia vuodessa. Puuston hiilinielu on kasvanut kaupungin metsänkäsittelyperiaatteiden ansiosta 2020-luvulle asti. Nielu kuitenkin pienenee jo tällä vuosikymmenellä, koska metsät vanhenevat ja niiden kasvu hidastuu.

Metsien hoidossa pyritään lisäämään metsien monimuotoisuutta ja erirakenteisuutta. Näin tuetaan metsien virkistyskäyttöä ja myös varaudutaan ilmaston lämpenemiseen, joka lisää kasvitautien riskejä. Metsien ja kaupunkivihreän hiilinielua vahvistetaan niin metsien kuin viheralueiden hoidossa.

Kaupunkiluonnon tavoitteet

  • Viherrakentamisen kasvihuonekaasupäästöjä on vähennetty 80 %.
  • Tampereen alueen metsien ja kaupunkiympäristön viherrakenteen hiilinieluvaikutus kattaa merkittävän osan päästöjen kompensointitarpeesta.
  • Kaupungin omistamien metsien (puusto ja maaperä) hiilinielu kattaa noin
  • 20 % vuoden 2030 tavoitteen mukaisesta päästöjen kompensointitarpeesta.
  • Hiilinieluihin sitomatta jäävät kasvihuonekaasupäästöt kompensoidaan erikseen määriteltävällä tavalla.